Kirjoittaminen oli jo lapsena ykkösjuttuni. Vuosituhannen alussa hakeuduin yliopistoon, pääaineena kirjallisuus. Kirjojen ja kirjoittamisen rinnalla on aina kulkenut myös innostus psykologiaan ja filosofiaan. Tein pitkään työhönvalmentajan hommia. Työhakemusten ja CV:n päivittämisen ohessa tehtäväni oli kirkastaa asiakkaiden kanssa heidän tulevaisuuden näkymiään. Siinä tuli monenlaiset mielenmaisemat tutuiksi. Asiakkaiden joukossa oli myös neurokirjon ihmisiä. Niinpä viieisimmän työnantajan leivissä ollessani täydensin osaamistani kouluttautumalla ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi.
Koulutuksen päätteeksi piti tehdä opinnäytetyö. Tein sen yhdessä Joensuussa asuvan kollegan kanssa. Oman osuuteni höysteeksi päädyin listaamaan mielenkiintoisia kirjoja ja sarjoja, jotka kuvaavat suoraan tai mutkan kautta autismikirjon ilmiöitä.
Oman osuuteni höysteeksi päädyin listaamaan mielenkiintoisia kirjoja ja sarjoja.
Listani kasvaa jatkuvasti. Yksi hienoimmista uusista löydöistä on Timo Pennasen Oikein silmin. (Avain 2024) Pennanen kuvaa kirjassaan sitä, miten autismin salaisuudet avautuivat hänelle ja medialle. Itselleni kirja avauitui vielä syvemmin, kun pääsin juttelemaan Akaalla asuvan kirjailijan kanssa ihan kasvotusten kirjan oston yhteydessä. Medialla ja eri taiteen muodoilla on tärkeä tehtävä autismin salojen avaamisessa. (Siitä syystähän myös kirjani Siri avaa omat sisäiset maailmansa kaikkien nähtäväksi.) On siis hienoa, että Pennanen on perehtynyt oikein huolella siihen, miten autismista on puhuttu mediassa historian eri vaiheissa.
Minun listani on Pennasen lähdeluettelon rinnalla vasta alkua, mutta lupaan täydentää sitä sitä mukaa kun mieleeni pulpahtelee muistikuvia hyvistä kirjoista, sarjoista ja leffoista ja kun uusia ilmaantuu. Netistä löytyy myös muiden tekemänä monia hyviä listauksia. Kirjoittaessani tätä tekstiä törmäsin oikein toimivaan luetteloon Mielenihmeet -sivustolla. Sieltä löytyi pari tärppiä myös 2025 Summer bucket listalleni.
Näissä leffoissa, kirjoissa ja sarjoissa on mielestäni kuvattu hyvin sävyjä elämästä kirjolla:
Elokuvia:
- Temple Grandin (Rakastettava leffa, joka pohjautuu tosielämään. Katsoin viimeksi eilen ja vollotin.)
- Siilin eleganssi (Elokuva ei kerro suoranaisesti autismista, mutta sitäkin enemmän ystävyydestä pikkuvanhan 12-vuotiaan ja portinvartijan välillä.)
- Sademies (Ikuinen autismileffaklassikko, josta voi olla montaa mieltä.)
- Mies, joka rakasti järjestystä (Kuvaako se autismia? Päätä sinä. Minusta se sopii tälle listalle.)
- Nimeni on KHAN on useita palkintoja voittanut intialainen draamaelokuva vuodelta 2010. Katsoin sen kesällä 2025. Erityisesti elokuvasta jäi mieleen se, miten päähenkilö sai apua autistisen stressin hallintaan hyödyntämällä videokameraa. Tämä on kuitenkin vain yksi leffan hienouksista. Teos oli niin monikerroksinen, että ansaitsisi oman blogitekstinsä. Välttyäksemme spoilaukselta katso leffa itse. 🙂
Sarjoja:
- Poika joka katosi musiikkiin (Ei enää Areenassa, mutta tästä pääset kuvaukseen)
- Everything´s Gonna Be Okay Lämminhenkisen sarjan tekijä, australialainen koomikko Josh Thomas, on paitsi luonut sarjan, toiminut sen käsikirjoittajana ja myös esiintynyt sen pääroolissa. Tämä sarja oli viihdyttävä. Oman huomiona ansaitsee myös Thomasin poikkeuksellisen moniosaaminen, jota on nähtävissä monissa kirjon ihmisissä.
- Rakkautta autismin kirjolla (Netflix-sarja)
- Atypical (Netflix-sarja)
- Rillit huurussa (,toki siitä mahdollisena autismin kuvaajana on esitetty kritiikkiäkin)
- Doctor Martin (Sosiaalitaidottoman lääkärin huono käytös ei tee oikeutta autismin kuvaukselle, mutta tietystä kulmikkuudesta tulee jotain mielleyhtymiä.)
Kirjoja (fiktio):
- Siilin eleganssi (Muriel Barbery)
- Vaimotesti (Graeme Sinsion)
- Anni Polvan Tiina-kirjat sekä L.M. Montgomeryn Anna-kirjat on myös nähtävissä nepsy-silmin.
Kirjoitan aiheesta toisessa blogitekstissä nimeltä Tiina, Anna ja Siri.
Kirjoja (omaelämäkerralliset):
- Toisin (Paula Tilli)
- Oikein silmin (Timo Pennanen)
- Yhden asian mies (Liisa Laukkarinen & Marius Rüfenacht)
