Tänä aamuna BoD lähetti minulle onnentoivotukset.
”Tänään juhlimme kirjasi Das Geheimnis von Siriland ensimmäistä syntymäpäivää ja haluamme käyttää tilaisuuden hyväksemme sanoaksemme kiitos.
Kiitos, että uskoit kirjasi meidän käsiimme.
Kiitos, että saamme olla kirjaprojektisi julkaisualusta
Kiitos, että annat lukijoille tilaisuuden tutustua ainutlaatuiseen kirjaasi ja lukea sen.”
365 päivää täynnä sanoja, painettuja kirjoja, lukuelämyksiä.
Kai tässä on aika onnitella myös itseäni. Saksankielinen käännös ei ollut mikään pieni projekti, huomioiden että itse en osaa saksaa juuri lainkaan. Idea kirjan kääntämisestä saksaksi lähti liikkeelle Te-palveluiden aulasta, jossa päädyin juttelemaan itselleni entuudestaan tuntemattoman saksan kielen opettajan kanssa. Kerrottuani hänelle kirjastani, hän halusi lukea sen. Sirimaan kujat veivät opettajan mennessään. Saksan käännös edistyi tulevina vuosina hitaasti ja varmasti. Samalla syveni välillemme syntynyt ystävyys. Käännöksen tultua valmiiksi opettajan ystävä (natiivi-saksanpuhuja) oikoluki sen. Myöhemmin tein vielä uudet oikolukukierrokset toisen natiivin ja suomalaistaustaisen saksan osaajan kanssa. Siihen päälle taittohommat. (Pitihän kuvienkin olla kohdallaan!)
Ja tasan vuosi sitten – simsalabim – teos oli ulkona.
Toisen BoD-julkaisuni synttäripäivänä on aika tutkia myös julkaisijan historiaa. BoD (Books on Demand) on perustettu Saksassa vuonna 1998. Suomeen se rantautui toukokuussa 2007. Yritys on erikoistunut kirjojen omakustannukseen ja tarjoaa palveluita kirjailijoille ja kustantajille. BoD on digitaalisen kirjanjulkaisun markkina- ja teknologiajohtaja Manner-Euroopassa ja omakustannepalveluiden edelläkävijä.
Taloussanomat julkaisi toukokuussa 2007 artikkelin, jossa kertoi Books on Demandin yrittävän Suomen kirjamarkkinoille. ”Yritys tarjoaa uuden tavan julkaista kirjoja nopeasti ja ilman kirjojen varastointia.” se raportoi. Jutussa BoDin toiminnan kerrotaan perustuvan siihen, että kirjoja painetaan vasta, kun niitä on tilattu. Sama asia sai minut tarttumaan kyseiseen kustantajaan jo 2023 suomenkielisen esikoisteoksen ilmestyessä. Motivaation julkaisemiseen antoi Opike, joka oli tarjoutunut kustantamaan selkomukautuksen kirjastani, mikäli siitä ensin julkaistaisiin yleiskielinen versio. Miksi yleiskielistä versiota ei ollut olemassa vieläkään, vaikka Otava oli kiinnostunut kirjastani jo 2018? Selitys on siinä, että halusin julkaista nimenomaan kuvitetun päiväkirjaromaanin.
Otavan kustannustoimittaja imarteli tekstiäni, mutta kuvista hän ei innostunut lainkaan. Niinpä, monien mutkien jälkeen, päädyin kustantamaan teoksen alkuperäisessä muodossaan BoDin kautta.
Bod toimii Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa sekä Tanskassa. Markkinaosuus vuosittain julkaistavissa saksalaisissa uutuuskirjoissa on yli kolme prosenttia. Suomessa yhteistyökumppani, Kirjavälitys, välittää kirjat kirjakauppoihin. Julkaisumaksun maksaneiden kirjailijoiden kirjat ovat myös saatavilla verkkokirjakaupoissa.
Lokakuussa 2013, kuusi vuotta Suomeen saapumisen jälkeen, BoD teki laajan kansainvälisen tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisille omakustannekirjailijoille arvostus on tärkempää kuin taloudellinen menestys.
BoD:n omakustannetutkimus paljastaa omakustannekirjailijoiden olevan tyytyväisiä omakustantamiseen ja sen tarjoamaan autonomiaan. Kirjailijoille menestystä määrittää enemminkin arvostus kuin taloudelliset tekijät.
Milttonin julkaisemaan tutkimuksen mukaan BoD kysyi yli 25 000 kirjailijalta tietoja omakustanteiden suosiosta ja heidän syistään julkaista omakustannekirja. Nimettömään kyselyyn osallistui yhteensä 1 748 kirjailijaa kaikilta BoD:n markkinoilta, eli Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Itävallasta, Sveitsistä ja Ranskasta. Tutkimuksen toteutti eteläsaksalainen Erdingin kauppakorkeakoulu, ja tieteellisesti tutkimusta seurasivat professorit Joerg Pfuhl ja Vanessa Haselhoff.
Omakustantaminen demokratisoi kirjamarkkinoita
Päätyminen omakustannekirjailijaksi ei ollut omalla kohdallani mikään toiveiden täyttymys juurikin omakustantamiseen liitettävän halventavan leiman vuoksi. BoDin historian penkominen nostaa kuitenkin Das Geheimnis von Sirilandin vuosipäivänä mielialaa, ja saa muistamaan, miten hienoa on että en jättänyt teosta pöytälaatikkoon, vaan julkaisin sen sekä suomeksi että saksaksi omin päin. Perinteiset kustantamot ovat pitkään dominoineet kirjamarkkinoita. Olen ylpeä siitä, miten että uskalsin ottaa vastuun prosessista itselleni. Samalla tulin lähteneeksi mukaan viimeisen vuosikymmenen ajan kasvaneeseen trendiin. Omin ehdoin toteutettu kustantaminen laajentaa ja rikastaa tarjontaa. BoDin kaltaisten toimijoiden kautta markkinoille pääsee uudenlaisia tarinoita ja teemoja sekä uusia lahjakkuuksia. Perinteisillä kustantamoilla ei enää ole aiemman kaltaista portinvartijan asemaa.
Siispä hyvä minä! Hyvä me, hyvä meidän joukkue!
Usein omakustantaminen on uusille kirjailijoille ensimmäinen ja ainoa väylä kirjamarkkinoille. Suomalaisista omakustannekirjailijoista 64,6 prosentille juuri omakustantaminen tarjosi ensimmäisen mahdollisuuden kirjan julkaisuun. Lisäksi yli puolelle (55,4 %) heistä omakustantaminen oli ainoa mahdollinen tapa saada kirjansa julkaistuksi. Tämä luku on selvästi Ruotsin vastaavaa lukua (52 %) ja eurooppalaista keskiarvoa (48,1 %) korkeampi. Suomessa siis kirjamarkkinoille pääsy perinteisten kustantamoiden kautta on jopa muita markkinoita vaikeampaa.
Omakustannekirjailijoiden arvostus laahaa perässä
Tutkimuksen mukaan Euroopassa omakustannekirjailijoita ei arvosteta samalla tavalla kuten Yhdysvalloissa, jossa omakustantaminen on arkipäivää. Varsinkin Suomessa omakustannekirjailijat kohtaavat suuria ennakkoluuloja: vain alle kolmannes (29,5 %) suomalaisista omakustannekirjailijoista kokee muiden tahojen, kuten kirjakauppiaiden ja ystäviensä, näkevän heidät täysivaltaisina kirjailijoina. Muiden Euroopan markkinoiden keskiarvo on huomattavasti korkeampi, 43 prosenttia. Ehkä tästä johtuen myös suomalaiskirjailijoiden omanarvontunto on vertailun huonoin, sillä vain reilu kolmannes (34,2 %) suomalaisista kokee olevansa täysivaltaisia kirjailijoita, kun taas Euroopassa yli puolet (56,8 %) tunnustaa itsensä kirjailijaksi.
Päätäntävalta ja oikeuksien säilyminen kirjailijalla houkuttelevat
Huomasitko sanavalinnan? Täysivaltainen kirjailija. Vau! Kyllä minä ainakin parhaani mukaan koitan sellaiseksi tunnustautua ja sellainen myös olla. Kuka muu olisi kirjailijana sen täysivaltaisempi, kuin henkilö, joka vastaa itse koko kirjan tuotantoprosessista, ensimmäisestä sanasta valmiin tuotteen markkinointiin? Oli meidän suomalaisten omanarvontunto sitten miten alhainen hyvänsä, ei se ainakaan parane itse tuotettua kokonaisuutta vähättelemällä. Kirja-ala on haastava. Omakustannekirjailijoiden on nostettava itse oma häntänsä ja esiteltävä itsensä ylväästi koko maailmalle. Me jos jotkut ansaitaan kunnioituksemme. Kunnioitetaan ensin itseämme. Siitä se lähtee!
Tietoinen valinta
Tutkimuksen mukaan yhä useammat kirjailijat valitsevat tietoisesti omakustantamisen perinteisten kustantamojen sijaan.
”Suomalaisista omakustannekirjailijoista yli 30 prosenttia oli päätynyt omakustantamiseen omasta tahdostaan. Lähes saman verran (28,3 %) oli myös kokeillut perinteisen kustantamon kautta julkaisua.”
Mitähän omakustantamisella omasta tahdosta oikein tahdotaan tarkoittaa? Käsittääkseni lähes kenelle hyvänsä kelpaisi kustannussopimus, jos vaihtoehtona on se, että vastaat itse kaikesta ja lisäksi maksat koko lystin itseksesi, markkinointeineen päivineen! Oli niin tai näin, tutkimuksen mukaan omakustantamisessa on kuitenkin ihan aidosti jotain houkuttelevaa: nimittäin sen tarjoama vapaus ja vastuu. Vastuu on sitä, että painaessasi tilaa-painiketta olet vastuussa jokaisen pisteen ja pilkun oikeasta paikasta. Vapaus on sitä, että sait itse määritellä koko sisällön. Näiden kahden voiman välimaastossa on tuotettu myös Das Geheimnis von Siriland.
